sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Rikollinen laki

Nyt on vaahdottu jo tarpeeksi alkoholijuomien vähittäismyynnistä sekä valtion kaksijakoisesta toiminnasta. Tässä merkinnässä perehdytäänkin alkoholijuomien anniskeluun ravintoloissa. Kuinka on mahdollista että Suomessa on vieläkin olemassa laki jota voidaan toisaalla rikkoa surutta ja toisaalla taas se rajoittaa yksityisen elinkeinoharjoittajan mahdollisuuksia menestyä kilpailussa. Onko oikein että alueellisesti sama laki tulkitaan täysin erilailla? Eikö olisi jo aika päivittää anniskelua koskevat lait ja asetukset nykypäivän tasolle ja astua näin eriarvoisuudesta järkevän toiminnan malliin?

Sivitysvaltion edellytyksiä on mielestäni, että lait ovat samat kaikille. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole alkoholilain osalta. Alue kohtaiset erot ovat huomattavia ja toisaalla samasta rikkomuksesta voi ravintoloitsija kärsiä huomattavasti enemmän kuin toisaalla. Esimerkiksi Lapin laskettelukeskuksien ravintolat- ja yökerhot ovat niin tärkeitä alueelleen ja sen elinkeinoelämälle, että paikalliset viranomaiset katsovat parhaakseen niin itselleen kuin alueelleensa jättää huomioimatta anniskelulain rikkeet. Laskettelu- ja turismikausi on niin lyhyt, että hiihtokeskuksissa asiakkailta pumpataan rahat kaikin mahdollisin keinoin. Laki kieltää ns. tuplien myynnin, mutta kuinka moni after skissä istuva voi rehellisesti sanoa ettei ole koskaan saanut tilattua tuplaviskiä? Samaan aikaan Etelä-Suomessa tarkastajat ottavat ravintoloita silmätikuikseen aivan saman syyn takia.

Vielä räikeämmin alkoholilakia rikotaan maamme lipun alla seilaavilla risteilyaluksilla. Matkustajat kuluttavat käsittämättömiä määriä alkoholia, alaikäisille anniskellaan ja väkivalta on päivittäistä. Tällaisista rikkeistä mikä tahansa tavallinen anniskeluravintola menettäisi lupansa alta aikayksikön. Kuitenkin toiminnan sallitaan jatkuvan aluevesillämme yksinkertaisesti siitä syystä ettei valvontaan ole tarpeeksi resursseja. Ministeri tasolta asti myönnetään ongelma. Toisinsanoen hallitus tietää, että sen säätämää lakia rikotaan jatkuvasti mutta se ei tee asialle mitään. Onko oikein että pelkän resurssien puutteen vuoksi risteilylaivojen annetaan tieten tahtoen rikkoa lakia?

Mielestäni jos lakia annetaan hyväksyen rikkoa toisaalla on lakia aivan turha noudattaa muuallakaan. Jos lain säätänyt elin ei tee mitään rangaistaakseen toisia sen rikkojia niin millä oikeudella toiset valvonnan piirissä olevat rangaistaan? Jos on niin kuin hallitus väittää ettei heillä ole resursseja valvoa risteilyaluksia niin tulisikko lakia muuttaa niin, että kaikki saisivat samanlaiset lähtökohdat niiden toteuttamiseen. Luulisi löytyvän sellainen kompromissi jonka valvonta on helpompaa kuin nykyisen. Ei minulla ole ehdottaa valmista ratkaisua tähän, mutta nykyisellään lain eriarvoisuus ja kilpailuvääristävä vaikutus ei vain voi toimia. En väitä että hiihtokeskukset tai risteilynjärjestäjät ovat tässä rikollisia ja toimivat väärin. Rikollista tässä on vain täysin epätasa-arvoinen ja absurdi anniskelulaki. Ylipäätään kuinka suuri rikos se on jos tarjoilija myy sinulle viskiä neljän senttilitran sijaan kahdeksan?

-Ryynänen-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti