Ikuisuuskysymys alkoholipolitiikan saralla on varmasti alkoholijuomien verotus. Menneellä vuosikymmenellä veroa on sahattu ylös ja alas. Koskaan se ei tunnu olevan sopivalla asteella. Aikaisemminkin olen tässä blogissa puhunut valtion dilemasta jossa se joutuu säätämään verot ja asetukset itse valmistamilleen tuotteille. Niin kauan kuin kaikkia alkoholijuomia kohdellaan saman arvoisina kansanterveyden vaarantajina niin verotukseen ei saada mitään järkevää ratkaisua. Mielestäni täytysi havaita mikä ero on sillä minkä tyyppisellä alkoholilla ja missä ympäristössä humalat juodaan. Jos ravintolat saisivat helpotuksia ostamiensa alkoholijuomien veroihin niin ne voisivat pitää hintatasonsa nykyistä alhaisempana ja näin ollen kulutus siirtyisi yksityisasunnoista valvottuun ympäristöön.

Moni varmastikin on sitä mieltä, että ravintoloitsijana minulla on näissä kirjoituksissa oma lehmä ojassa. Mielestäni kuitenkin itselläni on vain järki kädessä. Ei lain pitäisi kohdella ravintoloita ja ravintoloitsijoita rikollisen tavoin. Jos veroilla ohjattaisiin kulutusta ravintoloihin niin tällätavoin ravintoloille annettaisiin mahdollisuus myös toimia valvovana elimenä, kun nyt jokainen asiakas ei olisi elin tärkeä liiketoiminnalle vaan liian humalaiset voitaisiin lainkin vaatimusten mukaan poistaa tiloista.

Nyt kun verot ovat yhtäarvoisia niin ravintola- kuin yksityiselle sektorille ja alkoholijuimien hinta suhteellisen korkea Valvontaviranomainen Valvira ilmoittaa hymyssä suin ensimmäistä kertaa alkoholikulutuksen vähentyneen Suomessa. Tosiasia on kuitenkin että alkoholijuomien tilastoimatonkulutus eli pimeän viinan juonti kasvoi viisi- ja matkustajatuonti kahdeksan prosenttia. Näinollen kulutus ei ole vähentynyt vaan suomalaiset ovat siirtyneet ravintoloista juopottelemaan koteihinsa ja tuovat rajojen takaa enemmän alkoholia kuin koskaan aikaisemmin. Eikö olisi valtiollekin parempi, että vaikka vero olisikin pienempi niin siitä saadut rahat tulisivat omaan kirstuun eikä virolaisten ja venäläisten?

Ravintola-ala on tunnetusti yksi työllistävimmistä aloista maassamme. Etenkin nuoret ja opiskelijat ajautuvat yleensä ravintola-alalle tienatakseen ekstra rahoja. Nyt kun taistelemme vielä taantuman jälkimainingeissa ja nuorisotyöttömyys on ennätyskorkealla eikö valtion olisi mahdollista helpottaa nuorten työttömyyttää antamalla ravintoloille niille kaivattuja verohelpotuksia kiusanteon tilaan. Nykyisellä verotuksella ja alkoholipoliittisella toiminnalla alkoholinkulutus ravintoloissa on tippunut yhteentoista prosenttiin kokonaiskulutuksesta. Kulutustottumusten muutos on taas syönyt ravintola-alalta yli 20 000 työpaikkaa kuluneella vuosikymmenellä. Tilanteeseen kannattaisi jo hallituksen taholta herätä ja saada nykyinen trendi kääntymään. Jos alkoholikulutuksen saisi suunnattua ravintoloihin niin maahamme syntyisi hetkessä lisää työpaikkoja ja näin ollen se mikä ravintoloiden maksamissa alkoholiveroissa menetettäisiin saataisiin tuloveroina näiltä uusilta työntekijöiltä takaisin.

Tiedän että on utopistista ajatella tällainen eriarvoinen verotusmalli, mutta jonkinlainen ratkaisu nykytilanteeseen olisi saatava. Tätä vauhtia yksityiset ravintolat katoavat maastamme pika vauhtia ja vain vakaavaraiset ketjut pitävät pintansa. Jos kulutusta ei saada kääntymään tuontiviinoista takaisin ravintoloihin voin nähdä myös yksityisasunnoissa tapahtuvien väkivaltatekojen lisääntymisen. Ravintoloissa järjestyksenvalvojat ja henkilökunta pitää suurimmat väkivaltaisuudet aisoissa, mutta kuka pitää huolta jos tilanne lähtee käsistä kotiseinien sisällä?

Rikollinen laki

Nyt on vaahdottu jo tarpeeksi alkoholijuomien vähittäismyynnistä sekä valtion kaksijakoisesta toiminnasta. Tässä merkinnässä perehdytäänkin alkoholijuomien anniskeluun ravintoloissa. Kuinka on mahdollista että Suomessa on vieläkin olemassa laki jota voidaan toisaalla rikkoa surutta ja toisaalla taas se rajoittaa yksityisen elinkeinoharjoittajan mahdollisuuksia menestyä kilpailussa. Onko oikein että alueellisesti sama laki tulkitaan täysin erilailla? Eikö olisi jo aika päivittää anniskelua koskevat lait ja asetukset nykypäivän tasolle ja astua näin eriarvoisuudesta järkevän toiminnan malliin?

Sivitysvaltion edellytyksiä on mielestäni, että lait ovat samat kaikille. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole alkoholilain osalta. Alue kohtaiset erot ovat huomattavia ja toisaalla samasta rikkomuksesta voi ravintoloitsija kärsiä huomattavasti enemmän kuin toisaalla. Esimerkiksi Lapin laskettelukeskuksien ravintolat- ja yökerhot ovat niin tärkeitä alueelleen ja sen elinkeinoelämälle, että paikalliset viranomaiset katsovat parhaakseen niin itselleen kuin alueelleensa jättää huomioimatta anniskelulain rikkeet. Laskettelu- ja turismikausi on niin lyhyt, että hiihtokeskuksissa asiakkailta pumpataan rahat kaikin mahdollisin keinoin. Laki kieltää ns. tuplien myynnin, mutta kuinka moni after skissä istuva voi rehellisesti sanoa ettei ole koskaan saanut tilattua tuplaviskiä? Samaan aikaan Etelä-Suomessa tarkastajat ottavat ravintoloita silmätikuikseen aivan saman syyn takia.

Vielä räikeämmin alkoholilakia rikotaan maamme lipun alla seilaavilla risteilyaluksilla. Matkustajat kuluttavat käsittämättömiä määriä alkoholia, alaikäisille anniskellaan ja väkivalta on päivittäistä. Tällaisista rikkeistä mikä tahansa tavallinen anniskeluravintola menettäisi lupansa alta aikayksikön. Kuitenkin toiminnan sallitaan jatkuvan aluevesillämme yksinkertaisesti siitä syystä ettei valvontaan ole tarpeeksi resursseja. Ministeri tasolta asti myönnetään ongelma. Toisinsanoen hallitus tietää, että sen säätämää lakia rikotaan jatkuvasti mutta se ei tee asialle mitään. Onko oikein että pelkän resurssien puutteen vuoksi risteilylaivojen annetaan tieten tahtoen rikkoa lakia?

Mielestäni jos lakia annetaan hyväksyen rikkoa toisaalla on lakia aivan turha noudattaa muuallakaan. Jos lain säätänyt elin ei tee mitään rangaistaakseen toisia sen rikkojia niin millä oikeudella toiset valvonnan piirissä olevat rangaistaan? Jos on niin kuin hallitus väittää ettei heillä ole resursseja valvoa risteilyaluksia niin tulisikko lakia muuttaa niin, että kaikki saisivat samanlaiset lähtökohdat niiden toteuttamiseen. Luulisi löytyvän sellainen kompromissi jonka valvonta on helpompaa kuin nykyisen. Ei minulla ole ehdottaa valmista ratkaisua tähän, mutta nykyisellään lain eriarvoisuus ja kilpailuvääristävä vaikutus ei vain voi toimia. En väitä että hiihtokeskukset tai risteilynjärjestäjät ovat tässä rikollisia ja toimivat väärin. Rikollista tässä on vain täysin epätasa-arvoinen ja absurdi anniskelulaki. Ylipäätään kuinka suuri rikos se on jos tarjoilija myy sinulle viskiä neljän senttilitran sijaan kahdeksan?

-Ryynänen-

Valtio omistaa, Altia valmistaa ja Alko myy.

Nyt kun on esittelyt hoidettu alta pois niin päästään asiaan. Eli tämä on virallisesti se ihka ensimmäinen aiheeseen paneutuva blogimerkintäni.

Aiheena siis onkin, ei enempää eikä vähempää kuin, Suomen alkoholipolitiikan suurin dilema. Kuinka tietoisesti alkoholijuomien osalta unohdetaan tyystin kaupalliset- ja kilpailullisetlainsäädännöt. Faktahan on se että Suomen valtio omistaa niin maamme laajimman alkoholijuomien kauppakanvan Alko Oy:n kuin myös saman rakkaan Suomen maan suurimman alkoholijuomien valmistajan Altian. Jos alkoholijuomien monopoliin on Euroopan Unionin tasolta myönnetty erikoislupa, kansanterveydellisiin syihin vedoten, sillä edellytyksellä ettei se vääristä kilpailua ja tarjoaa kaikille alan toimijoille samat lähtökohdat ja mahdollisuudet saada tuotteensa myyntin niin miten on mahdollista että vieläkin, yli viisitoista vuotta Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen valtiolla on tällainen järjestelmä käytössään?

Jopa skeptisimmänkin kansalaisen on tunnustettava ettei valtiolla ole kyseisten firmojen omistajina mitään järkeä ampua itseään jalkaan ottamalla myyntiin omien tuotteidensa rinnalle kilpailevia tuotteita Alkon valikoimiin. Suurin osa myynnistä koostuukin kotimaisista väkiviinoista joiden vero- sekä myyntirahat molemmat kilahtavat valtion arkkuun. Miksikähän siis monien ehdottama, ja järkevältä kuulostava, veronkiristys väkeville ei ole mennyt hallituksessa läpi. Jos pyrkisimme ajamaan kulutusta mietoihin alkoholijuomiin kuten erikoisoluisiin tai viinehin korottamalla väkevien veroja niin valtiolta jäisi saamatta suuret myyntitulot koskenkorvistaan ja suomiviinoistaan.

Alkoholijuomien kulutuksen siirtyminen väkevistä mietoihin heikentäisi valtionyhtiö Altian toimintaedellytyksiä ja näin ollen juomakulttuurimme polkee tällä hetkellä paikallaan. Niin kauan kuin valtiomme joutuu toimillaan puoltamaan oman yrityksensä tuloksellista toimintaa emme voi puhua tasa-arvoisesta kohtelusta yritysten välillä. Kilpailutilanne on täysin vääristynyt ja pienemmillä toimijoilla on miltei mahdotonta saada omat tuotteensa näkyviin saatika myytyä. Altian yksityistäminen olisi ainoa mahdollisuus saada alkoholijuomien vähittäismyynti nykyisenkaltaisella systeemillä toimimaan. Valtion tehtäväksi muodostuisi vain tuotteiden myynti, kilpailuttaminen ja kaupan valvonta. Tällöin ei olisi minkäänlaista taloudellista paineta valita Alkon valikoimiinn Altian tuotteita vaan ainoat kriteerit olisi tuotteiden laatu ja niiden kiinostavuus kuluttajanäkökulmasta. Lähtökohtaisesti Altia olisi saatava samalle viivalle muiden alkoholituotteita myyvien ja valmistavien yritysten kanssa.Totuushan se on, vaikkei siitä yleisesti puhutakkaan, että kaikki tuotteet mitä Altia tarjoaa Alkolle myyntiin myös päätyvät sen valikoimiin ajan kanssa. Tällainen lähes sadan prosentin kattavuus muille alkoholituottajille on vain märkä päiväuni. Tällä hetkellä koko järjestelmä on täysin mätä ja kansanterveydellisetsyyt vain kulissi jolla pidetään toiminta pyörimässä.

-Ryynänen-

"Kansan ei tulisi pelätä hallitustaan, vaan hallituksen kansaa."

Ryynäsellä on asiaa.

Tämän blogin tarkoitus on lähinnä tuoda esiin ja alleviivata Suomen alkoholipolitiikan epäkohtia ja sen hyvinkin läpinäkyvää kaksinaamaisuutta sekä eriarvoisuutta. Kaikkien lakien ja asetusten tulisi olla tasa-arvoisia jokaiselle elinkeinoharjoittajalle jotka toimivat ko. alalla eikä laissa kielletty saisi olla toisaalla sallittua resurrsien ja valvonnan puutteen vuoksi. Lisäksi nykyisellään alkoholipoliittinen kenttä rankaisee kohtuukuluttajia toimiessaan pelkästään ongelmakäyttäjien ehdoilla.

Kansanterveydelliset syyt, millä nykymuotoista alkoholijuomien vähittäiskaupan monopolia on perusteltu jo vuodesta 1932, ovat aikansa eläneitä. Nyt vaalien kynnyksellä on mielestäni aiheellista nostaa kysymyksiä ilmaan nykyisen kaltaisen järjestelmän hyödyllisyydesta ja tarpeellisuudesta. Niin vähittäistavara- kuin ravintolasektorillakin on voimassa täysin typeriä ja keskenään riidoissa olevia lakeja. Ne eivät millään voi olla nyky-yhteiskunnan mittareilla mitattuna järkeviä saati sitten käytännössä toimivia.

En pyri ehdottamaan mitään valmista ratkaisua tilanteen parantamiseksi tai korjaamiseksi. Esitän vain jo esillä olevia faktoja ja muistutan niiden typeryydestä ja toimimattomuudesta. Vaikka toisinkin esille joitain "ratkaisumalleja" en sano niiden olevan ainoita oikeita toimintatapoja tulevaisuudessa. Blogini sisältää henkilökohtaisia mielipiteitäni ko. asiaa koskien enkä edusta ajatuksillani minkään tahon, puolueen tai yhtiön mielipiteitä.

-Ryynänen-