Tervehdys! Vuonna 2011 maailma ei ollut valmis tälle blogille, tai sitten aikani vain loppui yksinkertaisesti kesken ja jätin tämän pölyttymään tänne blogipalveluiden unohdettuihin kansioihin. Ehkäpä nyt olisi aika taas avata hiukan alkoholipoliittista keskustelua ja tuoda omaa näkökantaan suuremmille massoille tidoksi. Onhan se puheenaiheena nyt enemmän tapetilla kuin koskaan aiemmin. Katsotaan jos saataisiin tännekin keskustelua asiasta aikaiseksi. Ja nuo pari vuotta sitten kirjoitetut merkinnätkin näyttävät sopivan tähän päivään kuin oliivi Dry Martiniin joten jos aihe kiinnostaa niin lukekaapa ne toki läpi, ei niitä montaa ole ja voitte jopa oppiakin jotain.
Tosiaan alkoholilaki on kokemassa täyden uudistuksen lähitulevaisuudesaa. Työryhmä on vääntänyt ja kääntänyt ehdotustaan uudesta laista jo pienen tovin pimeissä kabineteissaan ja yllätävän vähän siitä on julkisuuteen vuotanut. Helpotuksia on lupailtu ravintola-alalla ja turhan päiväisistä nipotus säännöistä oltaisiin ilmeisemmin luopumassa, tai ainakin niihin olisi tulossa järkeistystä. Ehkäpä tulevaisuudessa voit ostaa ravintolan tiskiltä juomat itsellesi sekä seuralaisellesekin ilman että tarjoilija tulee rikkoneeksi lakia. Mahtavaa!
Pienet uudistukset ei nyt kuitenkaan tuo ratkaisua isompaan ongelmaan. Jos laki on auttamatta vanhettunut, ja sen rikkomisesta ei synny sen suurempia ongelmia vaan itse asiassa sen noudattaminen luo tukun uusia, kannattaisi varmaankin poistaa koko pykälä tästä laista. Esimerkkinä nyt tämän viikon uutisissa pyörinyt Porin Jazz - festivaali ja sen vuosia jatkunut "eväsviinojen" perinne. Porin poliisin mukaan ko. tapahtumassa on historiansa ajan ollut erittäin vähän järjestyshäiriöitä sekä eväspullomeininki on sopinut tapahtuman luonteeseen. Monilla festareilla onkin se ongelma kun joudutaan toimimaan lain puitteissa ja estämään omien alkoholijuomien nauttiminen tulevat ihmiset alueelle jo valmiiksi päihtyneenä. Anniskelualueet sijaitsevat lavoilta syrjässä ja ihmisten on juotava alkoholinsa nopeasti jos haluavat päästä katsomaan esiintyjiä.
Poliisin ylinjohto on tuominut alkoholilain tältä osin vanhettuneeksi ja toimimattomaksi. Miksi pitäisi kriminalisoida pitkään jatkunut perinne joka ei ole koskaan aiheuttanut minkäälaisia ongelmia.Täytyykö poliisin puuttua työssään asiaan mistä ei ole haittaa kenellekään vaan se päinvastoin edesauttaa ihmisten viihtymistä ja luo sosiaalisesti rennon ilmapiirin.
Paljon on mediassa keskusteltu säännöistä ja rajoituksista ja siitä kuinka valtio holhoaa ihmistä aivan liikaa. Ihan niin kuin kenelläkään ei olisi enää omaa järkeä ja ilman valtion asettamia rajoja koko Suomen kansa ryhtyisi yhdessä tuumin edesvastuuttomiksi. Valvira haluaa siis loettaa Jazzeilta piknik-meiningin vain sen takia että se on alkoholilain mukaan laitonta. Mielestäni se kuulostaa vain kiusanteolta. "Me nyt teemme näin koska me voidaan tehdä näin" - mentaliteettia. Näytetään kaikille että kuka määrää kaapin paikan.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013080117318203_uu.shtml
Naurettavaahan tämä on jos minulta kysytään, mutta minkäs teet. Laki on laki enkä minä voi sitä kehoittaa ketään olemaan rikkomassa, toisin kuin sisäministerimme. Sillä mennään mitä on ja toivotaan vain että tulevaisuudessa meillä on sellainen alkoholilaki joka antaa ihmisten pitää aidosti hauskaa alkoholia nauttien tai ilman. Itse kirjoitin opinnäytetyöni "Alkoholijuomien vähittäismyynnin vapauttamisesta" jo vuonna 2006 ja silloin alantoimijoiden tulevaisuuden näkymät olivat hyvinkin ruusuiset, viinejä oltiin tuomassa ruokakauppoihin muutaman vuoden sisään sekä ravintoloiden ulosmyyntioikeudet nähtiin hyvinkin mahdollisiksi jopa ennen sitä. Tässä seitsemän vuotta myöhemmin suunta näyttäisi olevan täysin päinvastainen, kolmosolutta ollaan viemässä Alkoon ja ravintoloiden aukioloaikoja tahdotaan supistaa. Olkaa hyvä vain virolaiset viinakauppiaat teille on ruusuinen tulevaisuus tiedossa!
- Ryynänen
ps. Kirjoitusvirheeni ja epälineaarinen kirjoitustyylini ovat osa minua. En voi niille mitään totutelkaa tai jättäkää lukematta.
__________________________________
"Beer is proof that God loves us and wants us to be happy."
-Benjamin Franklin
lauantai 3. elokuuta 2013
tiistai 1. helmikuuta 2011
Ikuisuuskysymys alkoholipolitiikan saralla on varmasti alkoholijuomien verotus. Menneellä vuosikymmenellä veroa on sahattu ylös ja alas. Koskaan se ei tunnu olevan sopivalla asteella. Aikaisemminkin olen tässä blogissa puhunut valtion dilemasta jossa se joutuu säätämään verot ja asetukset itse valmistamilleen tuotteille. Niin kauan kuin kaikkia alkoholijuomia kohdellaan saman arvoisina kansanterveyden vaarantajina niin verotukseen ei saada mitään järkevää ratkaisua. Mielestäni täytysi havaita mikä ero on sillä minkä tyyppisellä alkoholilla ja missä ympäristössä humalat juodaan. Jos ravintolat saisivat helpotuksia ostamiensa alkoholijuomien veroihin niin ne voisivat pitää hintatasonsa nykyistä alhaisempana ja näin ollen kulutus siirtyisi yksityisasunnoista valvottuun ympäristöön.
Moni varmastikin on sitä mieltä, että ravintoloitsijana minulla on näissä kirjoituksissa oma lehmä ojassa. Mielestäni kuitenkin itselläni on vain järki kädessä. Ei lain pitäisi kohdella ravintoloita ja ravintoloitsijoita rikollisen tavoin. Jos veroilla ohjattaisiin kulutusta ravintoloihin niin tällätavoin ravintoloille annettaisiin mahdollisuus myös toimia valvovana elimenä, kun nyt jokainen asiakas ei olisi elin tärkeä liiketoiminnalle vaan liian humalaiset voitaisiin lainkin vaatimusten mukaan poistaa tiloista.
Nyt kun verot ovat yhtäarvoisia niin ravintola- kuin yksityiselle sektorille ja alkoholijuimien hinta suhteellisen korkea Valvontaviranomainen Valvira ilmoittaa hymyssä suin ensimmäistä kertaa alkoholikulutuksen vähentyneen Suomessa. Tosiasia on kuitenkin että alkoholijuomien tilastoimatonkulutus eli pimeän viinan juonti kasvoi viisi- ja matkustajatuonti kahdeksan prosenttia. Näinollen kulutus ei ole vähentynyt vaan suomalaiset ovat siirtyneet ravintoloista juopottelemaan koteihinsa ja tuovat rajojen takaa enemmän alkoholia kuin koskaan aikaisemmin. Eikö olisi valtiollekin parempi, että vaikka vero olisikin pienempi niin siitä saadut rahat tulisivat omaan kirstuun eikä virolaisten ja venäläisten?
Ravintola-ala on tunnetusti yksi työllistävimmistä aloista maassamme. Etenkin nuoret ja opiskelijat ajautuvat yleensä ravintola-alalle tienatakseen ekstra rahoja. Nyt kun taistelemme vielä taantuman jälkimainingeissa ja nuorisotyöttömyys on ennätyskorkealla eikö valtion olisi mahdollista helpottaa nuorten työttömyyttää antamalla ravintoloille niille kaivattuja verohelpotuksia kiusanteon tilaan. Nykyisellä verotuksella ja alkoholipoliittisella toiminnalla alkoholinkulutus ravintoloissa on tippunut yhteentoista prosenttiin kokonaiskulutuksesta. Kulutustottumusten muutos on taas syönyt ravintola-alalta yli 20 000 työpaikkaa kuluneella vuosikymmenellä. Tilanteeseen kannattaisi jo hallituksen taholta herätä ja saada nykyinen trendi kääntymään. Jos alkoholikulutuksen saisi suunnattua ravintoloihin niin maahamme syntyisi hetkessä lisää työpaikkoja ja näin ollen se mikä ravintoloiden maksamissa alkoholiveroissa menetettäisiin saataisiin tuloveroina näiltä uusilta työntekijöiltä takaisin.
Tiedän että on utopistista ajatella tällainen eriarvoinen verotusmalli, mutta jonkinlainen ratkaisu nykytilanteeseen olisi saatava. Tätä vauhtia yksityiset ravintolat katoavat maastamme pika vauhtia ja vain vakaavaraiset ketjut pitävät pintansa. Jos kulutusta ei saada kääntymään tuontiviinoista takaisin ravintoloihin voin nähdä myös yksityisasunnoissa tapahtuvien väkivaltatekojen lisääntymisen. Ravintoloissa järjestyksenvalvojat ja henkilökunta pitää suurimmat väkivaltaisuudet aisoissa, mutta kuka pitää huolta jos tilanne lähtee käsistä kotiseinien sisällä?
Moni varmastikin on sitä mieltä, että ravintoloitsijana minulla on näissä kirjoituksissa oma lehmä ojassa. Mielestäni kuitenkin itselläni on vain järki kädessä. Ei lain pitäisi kohdella ravintoloita ja ravintoloitsijoita rikollisen tavoin. Jos veroilla ohjattaisiin kulutusta ravintoloihin niin tällätavoin ravintoloille annettaisiin mahdollisuus myös toimia valvovana elimenä, kun nyt jokainen asiakas ei olisi elin tärkeä liiketoiminnalle vaan liian humalaiset voitaisiin lainkin vaatimusten mukaan poistaa tiloista.
Nyt kun verot ovat yhtäarvoisia niin ravintola- kuin yksityiselle sektorille ja alkoholijuimien hinta suhteellisen korkea Valvontaviranomainen Valvira ilmoittaa hymyssä suin ensimmäistä kertaa alkoholikulutuksen vähentyneen Suomessa. Tosiasia on kuitenkin että alkoholijuomien tilastoimatonkulutus eli pimeän viinan juonti kasvoi viisi- ja matkustajatuonti kahdeksan prosenttia. Näinollen kulutus ei ole vähentynyt vaan suomalaiset ovat siirtyneet ravintoloista juopottelemaan koteihinsa ja tuovat rajojen takaa enemmän alkoholia kuin koskaan aikaisemmin. Eikö olisi valtiollekin parempi, että vaikka vero olisikin pienempi niin siitä saadut rahat tulisivat omaan kirstuun eikä virolaisten ja venäläisten?
Ravintola-ala on tunnetusti yksi työllistävimmistä aloista maassamme. Etenkin nuoret ja opiskelijat ajautuvat yleensä ravintola-alalle tienatakseen ekstra rahoja. Nyt kun taistelemme vielä taantuman jälkimainingeissa ja nuorisotyöttömyys on ennätyskorkealla eikö valtion olisi mahdollista helpottaa nuorten työttömyyttää antamalla ravintoloille niille kaivattuja verohelpotuksia kiusanteon tilaan. Nykyisellä verotuksella ja alkoholipoliittisella toiminnalla alkoholinkulutus ravintoloissa on tippunut yhteentoista prosenttiin kokonaiskulutuksesta. Kulutustottumusten muutos on taas syönyt ravintola-alalta yli 20 000 työpaikkaa kuluneella vuosikymmenellä. Tilanteeseen kannattaisi jo hallituksen taholta herätä ja saada nykyinen trendi kääntymään. Jos alkoholikulutuksen saisi suunnattua ravintoloihin niin maahamme syntyisi hetkessä lisää työpaikkoja ja näin ollen se mikä ravintoloiden maksamissa alkoholiveroissa menetettäisiin saataisiin tuloveroina näiltä uusilta työntekijöiltä takaisin.
Tiedän että on utopistista ajatella tällainen eriarvoinen verotusmalli, mutta jonkinlainen ratkaisu nykytilanteeseen olisi saatava. Tätä vauhtia yksityiset ravintolat katoavat maastamme pika vauhtia ja vain vakaavaraiset ketjut pitävät pintansa. Jos kulutusta ei saada kääntymään tuontiviinoista takaisin ravintoloihin voin nähdä myös yksityisasunnoissa tapahtuvien väkivaltatekojen lisääntymisen. Ravintoloissa järjestyksenvalvojat ja henkilökunta pitää suurimmat väkivaltaisuudet aisoissa, mutta kuka pitää huolta jos tilanne lähtee käsistä kotiseinien sisällä?
sunnuntai 30. tammikuuta 2011
Rikollinen laki
Nyt on vaahdottu jo tarpeeksi alkoholijuomien vähittäismyynnistä sekä valtion kaksijakoisesta toiminnasta. Tässä merkinnässä perehdytäänkin alkoholijuomien anniskeluun ravintoloissa. Kuinka on mahdollista että Suomessa on vieläkin olemassa laki jota voidaan toisaalla rikkoa surutta ja toisaalla taas se rajoittaa yksityisen elinkeinoharjoittajan mahdollisuuksia menestyä kilpailussa. Onko oikein että alueellisesti sama laki tulkitaan täysin erilailla? Eikö olisi jo aika päivittää anniskelua koskevat lait ja asetukset nykypäivän tasolle ja astua näin eriarvoisuudesta järkevän toiminnan malliin?
Sivitysvaltion edellytyksiä on mielestäni, että lait ovat samat kaikille. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole alkoholilain osalta. Alue kohtaiset erot ovat huomattavia ja toisaalla samasta rikkomuksesta voi ravintoloitsija kärsiä huomattavasti enemmän kuin toisaalla. Esimerkiksi Lapin laskettelukeskuksien ravintolat- ja yökerhot ovat niin tärkeitä alueelleen ja sen elinkeinoelämälle, että paikalliset viranomaiset katsovat parhaakseen niin itselleen kuin alueelleensa jättää huomioimatta anniskelulain rikkeet. Laskettelu- ja turismikausi on niin lyhyt, että hiihtokeskuksissa asiakkailta pumpataan rahat kaikin mahdollisin keinoin. Laki kieltää ns. tuplien myynnin, mutta kuinka moni after skissä istuva voi rehellisesti sanoa ettei ole koskaan saanut tilattua tuplaviskiä? Samaan aikaan Etelä-Suomessa tarkastajat ottavat ravintoloita silmätikuikseen aivan saman syyn takia.
Vielä räikeämmin alkoholilakia rikotaan maamme lipun alla seilaavilla risteilyaluksilla. Matkustajat kuluttavat käsittämättömiä määriä alkoholia, alaikäisille anniskellaan ja väkivalta on päivittäistä. Tällaisista rikkeistä mikä tahansa tavallinen anniskeluravintola menettäisi lupansa alta aikayksikön. Kuitenkin toiminnan sallitaan jatkuvan aluevesillämme yksinkertaisesti siitä syystä ettei valvontaan ole tarpeeksi resursseja. Ministeri tasolta asti myönnetään ongelma. Toisinsanoen hallitus tietää, että sen säätämää lakia rikotaan jatkuvasti mutta se ei tee asialle mitään. Onko oikein että pelkän resurssien puutteen vuoksi risteilylaivojen annetaan tieten tahtoen rikkoa lakia?
Mielestäni jos lakia annetaan hyväksyen rikkoa toisaalla on lakia aivan turha noudattaa muuallakaan. Jos lain säätänyt elin ei tee mitään rangaistaakseen toisia sen rikkojia niin millä oikeudella toiset valvonnan piirissä olevat rangaistaan? Jos on niin kuin hallitus väittää ettei heillä ole resursseja valvoa risteilyaluksia niin tulisikko lakia muuttaa niin, että kaikki saisivat samanlaiset lähtökohdat niiden toteuttamiseen. Luulisi löytyvän sellainen kompromissi jonka valvonta on helpompaa kuin nykyisen. Ei minulla ole ehdottaa valmista ratkaisua tähän, mutta nykyisellään lain eriarvoisuus ja kilpailuvääristävä vaikutus ei vain voi toimia. En väitä että hiihtokeskukset tai risteilynjärjestäjät ovat tässä rikollisia ja toimivat väärin. Rikollista tässä on vain täysin epätasa-arvoinen ja absurdi anniskelulaki. Ylipäätään kuinka suuri rikos se on jos tarjoilija myy sinulle viskiä neljän senttilitran sijaan kahdeksan?
-Ryynänen-
Sivitysvaltion edellytyksiä on mielestäni, että lait ovat samat kaikille. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole alkoholilain osalta. Alue kohtaiset erot ovat huomattavia ja toisaalla samasta rikkomuksesta voi ravintoloitsija kärsiä huomattavasti enemmän kuin toisaalla. Esimerkiksi Lapin laskettelukeskuksien ravintolat- ja yökerhot ovat niin tärkeitä alueelleen ja sen elinkeinoelämälle, että paikalliset viranomaiset katsovat parhaakseen niin itselleen kuin alueelleensa jättää huomioimatta anniskelulain rikkeet. Laskettelu- ja turismikausi on niin lyhyt, että hiihtokeskuksissa asiakkailta pumpataan rahat kaikin mahdollisin keinoin. Laki kieltää ns. tuplien myynnin, mutta kuinka moni after skissä istuva voi rehellisesti sanoa ettei ole koskaan saanut tilattua tuplaviskiä? Samaan aikaan Etelä-Suomessa tarkastajat ottavat ravintoloita silmätikuikseen aivan saman syyn takia.
Vielä räikeämmin alkoholilakia rikotaan maamme lipun alla seilaavilla risteilyaluksilla. Matkustajat kuluttavat käsittämättömiä määriä alkoholia, alaikäisille anniskellaan ja väkivalta on päivittäistä. Tällaisista rikkeistä mikä tahansa tavallinen anniskeluravintola menettäisi lupansa alta aikayksikön. Kuitenkin toiminnan sallitaan jatkuvan aluevesillämme yksinkertaisesti siitä syystä ettei valvontaan ole tarpeeksi resursseja. Ministeri tasolta asti myönnetään ongelma. Toisinsanoen hallitus tietää, että sen säätämää lakia rikotaan jatkuvasti mutta se ei tee asialle mitään. Onko oikein että pelkän resurssien puutteen vuoksi risteilylaivojen annetaan tieten tahtoen rikkoa lakia?
Mielestäni jos lakia annetaan hyväksyen rikkoa toisaalla on lakia aivan turha noudattaa muuallakaan. Jos lain säätänyt elin ei tee mitään rangaistaakseen toisia sen rikkojia niin millä oikeudella toiset valvonnan piirissä olevat rangaistaan? Jos on niin kuin hallitus väittää ettei heillä ole resursseja valvoa risteilyaluksia niin tulisikko lakia muuttaa niin, että kaikki saisivat samanlaiset lähtökohdat niiden toteuttamiseen. Luulisi löytyvän sellainen kompromissi jonka valvonta on helpompaa kuin nykyisen. Ei minulla ole ehdottaa valmista ratkaisua tähän, mutta nykyisellään lain eriarvoisuus ja kilpailuvääristävä vaikutus ei vain voi toimia. En väitä että hiihtokeskukset tai risteilynjärjestäjät ovat tässä rikollisia ja toimivat väärin. Rikollista tässä on vain täysin epätasa-arvoinen ja absurdi anniskelulaki. Ylipäätään kuinka suuri rikos se on jos tarjoilija myy sinulle viskiä neljän senttilitran sijaan kahdeksan?
-Ryynänen-
perjantai 28. tammikuuta 2011
Valtio omistaa, Altia valmistaa ja Alko myy.
Nyt kun on esittelyt hoidettu alta pois niin päästään asiaan. Eli tämä on virallisesti se ihka ensimmäinen aiheeseen paneutuva blogimerkintäni.
Aiheena siis onkin, ei enempää eikä vähempää kuin, Suomen alkoholipolitiikan suurin dilema. Kuinka tietoisesti alkoholijuomien osalta unohdetaan tyystin kaupalliset- ja kilpailullisetlainsäädännöt. Faktahan on se että Suomen valtio omistaa niin maamme laajimman alkoholijuomien kauppakanvan Alko Oy:n kuin myös saman rakkaan Suomen maan suurimman alkoholijuomien valmistajan Altian. Jos alkoholijuomien monopoliin on Euroopan Unionin tasolta myönnetty erikoislupa, kansanterveydellisiin syihin vedoten, sillä edellytyksellä ettei se vääristä kilpailua ja tarjoaa kaikille alan toimijoille samat lähtökohdat ja mahdollisuudet saada tuotteensa myyntin niin miten on mahdollista että vieläkin, yli viisitoista vuotta Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen valtiolla on tällainen järjestelmä käytössään?
Jopa skeptisimmänkin kansalaisen on tunnustettava ettei valtiolla ole kyseisten firmojen omistajina mitään järkeä ampua itseään jalkaan ottamalla myyntiin omien tuotteidensa rinnalle kilpailevia tuotteita Alkon valikoimiin. Suurin osa myynnistä koostuukin kotimaisista väkiviinoista joiden vero- sekä myyntirahat molemmat kilahtavat valtion arkkuun. Miksikähän siis monien ehdottama, ja järkevältä kuulostava, veronkiristys väkeville ei ole mennyt hallituksessa läpi. Jos pyrkisimme ajamaan kulutusta mietoihin alkoholijuomiin kuten erikoisoluisiin tai viinehin korottamalla väkevien veroja niin valtiolta jäisi saamatta suuret myyntitulot koskenkorvistaan ja suomiviinoistaan.
Alkoholijuomien kulutuksen siirtyminen väkevistä mietoihin heikentäisi valtionyhtiö Altian toimintaedellytyksiä ja näin ollen juomakulttuurimme polkee tällä hetkellä paikallaan. Niin kauan kuin valtiomme joutuu toimillaan puoltamaan oman yrityksensä tuloksellista toimintaa emme voi puhua tasa-arvoisesta kohtelusta yritysten välillä. Kilpailutilanne on täysin vääristynyt ja pienemmillä toimijoilla on miltei mahdotonta saada omat tuotteensa näkyviin saatika myytyä. Altian yksityistäminen olisi ainoa mahdollisuus saada alkoholijuomien vähittäismyynti nykyisenkaltaisella systeemillä toimimaan. Valtion tehtäväksi muodostuisi vain tuotteiden myynti, kilpailuttaminen ja kaupan valvonta. Tällöin ei olisi minkäänlaista taloudellista paineta valita Alkon valikoimiinn Altian tuotteita vaan ainoat kriteerit olisi tuotteiden laatu ja niiden kiinostavuus kuluttajanäkökulmasta. Lähtökohtaisesti Altia olisi saatava samalle viivalle muiden alkoholituotteita myyvien ja valmistavien yritysten kanssa.Totuushan se on, vaikkei siitä yleisesti puhutakkaan, että kaikki tuotteet mitä Altia tarjoaa Alkolle myyntiin myös päätyvät sen valikoimiin ajan kanssa. Tällainen lähes sadan prosentin kattavuus muille alkoholituottajille on vain märkä päiväuni. Tällä hetkellä koko järjestelmä on täysin mätä ja kansanterveydellisetsyyt vain kulissi jolla pidetään toiminta pyörimässä.
-Ryynänen-
"Kansan ei tulisi pelätä hallitustaan, vaan hallituksen kansaa."
Aiheena siis onkin, ei enempää eikä vähempää kuin, Suomen alkoholipolitiikan suurin dilema. Kuinka tietoisesti alkoholijuomien osalta unohdetaan tyystin kaupalliset- ja kilpailullisetlainsäädännöt. Faktahan on se että Suomen valtio omistaa niin maamme laajimman alkoholijuomien kauppakanvan Alko Oy:n kuin myös saman rakkaan Suomen maan suurimman alkoholijuomien valmistajan Altian. Jos alkoholijuomien monopoliin on Euroopan Unionin tasolta myönnetty erikoislupa, kansanterveydellisiin syihin vedoten, sillä edellytyksellä ettei se vääristä kilpailua ja tarjoaa kaikille alan toimijoille samat lähtökohdat ja mahdollisuudet saada tuotteensa myyntin niin miten on mahdollista että vieläkin, yli viisitoista vuotta Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen valtiolla on tällainen järjestelmä käytössään?
Jopa skeptisimmänkin kansalaisen on tunnustettava ettei valtiolla ole kyseisten firmojen omistajina mitään järkeä ampua itseään jalkaan ottamalla myyntiin omien tuotteidensa rinnalle kilpailevia tuotteita Alkon valikoimiin. Suurin osa myynnistä koostuukin kotimaisista väkiviinoista joiden vero- sekä myyntirahat molemmat kilahtavat valtion arkkuun. Miksikähän siis monien ehdottama, ja järkevältä kuulostava, veronkiristys väkeville ei ole mennyt hallituksessa läpi. Jos pyrkisimme ajamaan kulutusta mietoihin alkoholijuomiin kuten erikoisoluisiin tai viinehin korottamalla väkevien veroja niin valtiolta jäisi saamatta suuret myyntitulot koskenkorvistaan ja suomiviinoistaan.
Alkoholijuomien kulutuksen siirtyminen väkevistä mietoihin heikentäisi valtionyhtiö Altian toimintaedellytyksiä ja näin ollen juomakulttuurimme polkee tällä hetkellä paikallaan. Niin kauan kuin valtiomme joutuu toimillaan puoltamaan oman yrityksensä tuloksellista toimintaa emme voi puhua tasa-arvoisesta kohtelusta yritysten välillä. Kilpailutilanne on täysin vääristynyt ja pienemmillä toimijoilla on miltei mahdotonta saada omat tuotteensa näkyviin saatika myytyä. Altian yksityistäminen olisi ainoa mahdollisuus saada alkoholijuomien vähittäismyynti nykyisenkaltaisella systeemillä toimimaan. Valtion tehtäväksi muodostuisi vain tuotteiden myynti, kilpailuttaminen ja kaupan valvonta. Tällöin ei olisi minkäänlaista taloudellista paineta valita Alkon valikoimiinn Altian tuotteita vaan ainoat kriteerit olisi tuotteiden laatu ja niiden kiinostavuus kuluttajanäkökulmasta. Lähtökohtaisesti Altia olisi saatava samalle viivalle muiden alkoholituotteita myyvien ja valmistavien yritysten kanssa.Totuushan se on, vaikkei siitä yleisesti puhutakkaan, että kaikki tuotteet mitä Altia tarjoaa Alkolle myyntiin myös päätyvät sen valikoimiin ajan kanssa. Tällainen lähes sadan prosentin kattavuus muille alkoholituottajille on vain märkä päiväuni. Tällä hetkellä koko järjestelmä on täysin mätä ja kansanterveydellisetsyyt vain kulissi jolla pidetään toiminta pyörimässä.
-Ryynänen-
"Kansan ei tulisi pelätä hallitustaan, vaan hallituksen kansaa."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)